Sisarustapaaminen

Eeron neljä sisarusta asuu pääkaupunkiseudulla, ja viideskin kohtuu lyhyen ajomatkan päässä. Kävimme marraskuussa yhteisessä lonkkakuvauksessa Mevetissä, ja siellä virisi idea treffata. Saimme ajankohdan nopeasti sovittua, ja mikä parasta kaikki pääsivät mukaan. Koko Foogelin O-pentue eli Hippu, Tosco, Zaida, Eero, Melba ja Ruska kokoontui eilen Puolarmetsässä, ja lenkkeilimme vajaat 2 tuntia. Olipa mukavaa tavata kaikki, sekä koirat että ihmiset. Mukana oli kaksi bonuskoiraa eli meidän Sisu ja Zaidan perheen toinen koira Dixie.

Lievää väsymystä oli ilmassa kotimatkalla. Henkilökunta tykkää kovasti moisesta.

Ensi sunnuntaina uusi yritys, kun lapsosten isä Alex saapuu joulunviettoon pääkaupunkiseudulle.

Lagottotärskyt Porvoossa

Tia kutsui meidät metsäkävelylle Porvooseen. Olipa hyvä, että saimme lähdetyksi, vaikka eiliset pikkujoulut vielä vähän painoivat jaloissa ja kurkussa – en muista milloin olisin laulanut täysillä ja tanssinut pari tuntia putkeen…

Käveltiin 8 koiran ja heidän palveluskuntansa kanssa jonkin aikaa metsässä, ja nautiskelimme kahvit sekä Tian leipomat pullat. Ei hullumpaa elämää! Vielä kävely takaisin autoille, ja turinaa tovi jos toinenkin.

Blondit neidit olivat tänään(kin) kovassa huudossa. Meidän Eero meni aivan sekaisin yhdestä blondista, ja Vascokin liehitteli minkä kerkesi toista blondiinia. Sisu innostui aiheesta vasta loppumetreillä, joten hän sai kulkea metsässä rauhassa – Eero joutui liekaan aina, kun tunteet kuumenivat liikaa.

Lagottojengi on kyllä mukavaa. Pulinaa riittää aina niin, ettei malttaisi lähteä pois ollenkaan.

Mukavaa alkavaa viikkoa.

Metsäretkellä

Pitkästä aikaa metsässä.

Olimme koko porukka pitkästä aikaa metsäretkellä. Kati kutsui meidät Kirkkonummelle lenkkeilemään, joten siivousurakan jälkeen käynnistimme poloisen ja suuntasimme Meikon ulkoilualueelle. Oi, miten ihana paikka pikkutien päästä löytyikään! Molemmat koirat olivat aivan innoissaan tuoksuista, ja löytyipä reitin varrelta pussillinen kantarelleja ja hupullinen herkkutatteja.

Sisukin jaksoi patikoida lammen ympäri, vaikka poteekin polvivammaansa. Olimme varautuneet kantamaan hänet metsästä pois, mutta muutamia muljahduksia lukuunottamatta eteneminen sujui mitä mainioimmin. Patikoinnin jälkeen suuntasimme vielä Jorvakseen kahvittelemaan. Kyllä vaan on tyyni meri ja syksyn upea värimaailma upea! Sitten kotiin, ja Guinnesspadan valmistukseen. Eero ehti jossain vaiheessa nappaamaan voitaikinalevyn, ja on ilmeisesti syönyt sen. Nyt jännätään taikinan aiheuttamia reaktoita….

Dramaattista lauantaita teillekin.