Kevättä rinnassa

Viikonloppuna aurinko lämmitti. Kyllä. Ainakin tuntui siltä. Siksi tuli himo ostaa esikkoja. Kävimme siipan kanssa tutustumassa Lanttilan Vantaanportissa sijaistevaan uuteen kirpputoriin, ja itsemyyntipisteestä löytyi käsitöitä tekevä rouva, joka kauppasi näitä ihania kevään piristäjiä melko edulliseen hintaan. Kolme pussillista kukkia vaihtoi omistajaa, ja sain syyn kaivaa vanhan viinilaatikon varastosta esille. Kovasti kaipailen Alkoon näitä puulaatikoita, joita sai jos osti laatikollisen viiniä. Pitää tunnustaa, etten ole koskaan ostanut kotiin niin paljoa viiniä kerralla, mutta työn kautta moinen onnistui. Viinilaatikko toimi meillä ensin Sisun lelulaatikkona, mutta koiran kasvettua ja emännän ostohulluuden paisuttua ei laatikko enää riittänyt. Nyt se saa jatkaa elämäänsä kukkalaatikkona. Hyvä niin.

Ihanaa kevään odotusta.

Keväinen Savonlinna

Olin pari päivää sumplimassa tulevaa kesää Savonlinnassa. Upea aurinkoinen keli edesauttoi kivasti fiilistelyä. Järjestelyt ovat jo miltei kunnossa, ja minua aina jaksaa ilahduttaa ”kyllä onnistuu” -meininki. Tässä viime päivinä on törmännyt pääkaupunkiseudulla vähän toisentyyppiseen lähetymistapaan – valitettavasti.

Yllätyslahjana sain Hannu Luostariselta upean Muuttuva Savonlinna -kirjan, joka kertoo kuvin ja tarinoin miten Savonlinna on muuttunut vuosien varrella. Siitä on hauska lukea miten ohikulkutietä vastustettiin pitkään ja hartaasti, ja miten upeasti tie nyt valmistuttuaan sujahtaa luontevasti maisemaan.

Kevään kynnyksellä

Kevät on vihdoin täällä! On, on. Ei ihan tästä kuvasta arvaisi. Viikko on väliä kuvien ottamisesta ja paikka on suunnilleen sama. Onneksi kotipihalla kukkii jo valkovuokot, esikot ja krookukset. Aamulenkillä aurinko lämmitti mukavasti ja löydettiin jäniksen selkäranka. Yöks.