Onnelliset valot

Pähkin pitkään haluanko Happy lights -valot meille. Ovatko jo passé ja pitäisikö hankkia ihan jotain muuta. Lauantain shoppailu- ja mielenvirkistysreissulla ”eksyimme” Espoon Cobelloon Outlet-alen houkuttelemana. Hassua sinänsä ajaa Espoosen asti, sillä toinen Cobellon liike on miltei naapurissamme.

No, kaiken sen ihanuuden keskeltä päädyimme peränurkan Happy lights -laatikoiden luo. Mahdollisuus valita omat sävyt taisi olla SE juttu, joten koottuamme väriskaalan meille päädyimme kokoamaan toista ystävättäreni kotiin.Tässä sävyt, jotka päätyivät meille.

Väliaikainen sijoituspaikka löytyi nurkasta valon päältä. Työlistalla on vanhan ikkunanpokan entisöinti. Onnelliset valot tulevat sitten koristamaan tuota harmaasävyistä mukavasti patinoitunutta ikkunaa. Koskakohan ehtisin tekemään?

Molemmat kuvat on napattu kännykkäkameralla, joten pahoittelut huonosta kuvanlaadusta.

Vähän vielä joulua

Pikkuhiljaa tekee mieli riisua kotia joulukoristeista. Kynttilät ja kausivalot saavat toki jäädä, ja kuusikin vielä toistaiseksi. Alla olevat tontut saanevat siirtyä takaisin säilytyslaatikkoon odottelemaan ensi vuoden joulun aikaa.

Nämä jouluhahmot on pakko sijoittaa melko ylös, sillä sitten kun Eero tajuaa tonttujen olemassa olon ei hillitöntä haukuntaa estä mikään. Nuo eivät kestä koirien riepottelua, joten jouluntuojat sijoitetaan yleensä takan päälle ”turvaan”.

AmandaB:n paperitähden ostin pari vuotta sitten, ja se on suosikkini tunnelmanluojana. Tämä saa ilahduttaa olohuoneen ikkunassa vielä pitkään.

Lumisia vuoden viimeisiä päiviä.

Tossuille käyttöä

Eeron uudet tossut.

Tassuihin tarrautuva lumi aktivoi minut kaivamaan esiin ompelukoneen. Surruttelin pojille fleecetossut vanhasta kuumavesipullon suojuksesta. Kaapista löytyi vielä tarranauhaa, jolla koristelin tossut. Tai no, koristelut ovat itse asiassa tossujen kiinnikkeet.

Tossuille tulikin yllättäen aktiivista käyttöä, kun Eero astui ilmeisesti lasiin niin, että ne meni ihon sisään. Saimme lauantaille eläinlääkäriajan Tammiston Univetistä. Emme olleet käyneet siellä aiemmin, joten vähän jännitti onko rahastuksen meininkiä, kuten useimmassa paikassa vai aidosti ystävällistä porukkaa. Onneksi tuo jälkimmäinen vaihtoehto konkretisoitui. Eero antoi kiltisti tutkia ja kuvata tassua. Röntgenissä näkyi ihon sisällä jotain outoa, joten dogi tainnutettiin ja jäi tutkimushuoneeseen uinailemaan. Isäntäväki hyödynsi mahdollisuuden, ja kävi tutustumassa Netraudan tarjontaan.

Vajaan tunnin kuluttua saimme uupuneen ja kipeän nuoren herran mukaamme. Haimme naapurissa olevasta Musti & Mirristä kunnon kumipohjaiset tossut Eerolle siteen suojaksi. Oli muuten kätevää, kun sai sovittaa tossuja kaikessa rauhassa eläinlääkäriaseman puolella. Kaupan hulina olisi voinut olla toipilaalle liikaa.
Ostimme myös Sisulle tossut, mutta niiden tarina sitten joskus toiste.

Suklainen tervehdys

Fazerin ihana tumma suklaa päärynä ja manteri sai ympärilleen jouluisen kuoren. En ole itse tuota vielä maistanut, mutta makuyhdistelmä ainakin kuulostaa sille, että sisältö voisi hivellä makuaistejani. Suklaa matkasi Turkuun, jossa se toivottavasti ilahduttaa herkkusuita.

Oletko jo maistanut tätä uutuutta?

Pääsiäistunnelmia

Pääsiäisenä ei tule kovin montaa korttia lähetettyä. Tässä muutama tuotos tämän vuoden tekeleistä. Pahoittelut, etteivät kuvat tällä kertaa oikein tee oikeutta, sillä otokset on napattu kännykän kameralla.

Pajunkissojen uusiokäyttöä.

Ääriviivatarrat, korttipohjat, kakkupaperi, naru ja osa papereista Sinellistä.
Loput paperit ystävättareltä.

Rekiretki

Päivän ulkoilun jälkeen oli aika rauhoittua tekemään muutama joulukortti. Tiedä häntä tarvitaanko näitä tänä vuonna, mutta jos sitten vaikka ensi jouluna. Bongasin taannoin jostain tuon rekiretkellä kuvan, ja siitä sai helposti tehtyä vanhan ajan tunnelmaa henkiviä kortteja. Tässä pari eri versiota. Mikä siinä on, etten osaa tehdä samanlaisia kortteja?
 
Tämä jälkimmäinen on jouluisempi, mutta tuossa ensimmäisessä on rauhallisempi tunnelma. Molemmat ihan kivoja. 

Korttipohja Sinooperi 
Kakkupaperit Sinelli
Joulutähdet Fiskarsin leikkuri
 

Kortteja, kortteja

Kortteja syntyy niin tarpeeseen kuin muuten vaan. Liikunta ei jostain syystä maistu, joten pitää päästä tekemään ihan jotain muuta.

Huomaan näitä korteista ottamiani kuvia katsellessani, että pitäisi hankkia kunnon valot. Varjostukset häiritsevät ja värit eivät siirry oikein. Tietysti sekin auttaisi, että oppisin käyttämään kameraani oikein (kenties joku työväenopiston kurssi auttaisi?) ja viitsisin perehtyä värien muokkaamiseen Photoshopissa.

Tässäpä taas tavoitteita marraskuulle.

Korttiväkerryksiä pitkästä aikaa

Innostuin tekemään kortteja pitkästä aikaa. Tarvikkeita on vaikka kuinka paljon, mutta motivaatio on ollut hukassa. Sunnuntaina oli jostain syystä sellainen fiilis, että isäntä saa lähteä kalaan ja koirat pihalle. Minä askartelen nyt.

Hankin kesällä Sinellistä uusia ääriviivatarroja, ja jossakin heidän tapahtumassaan mainostettiin siirtokalvoa, jolla ääriviivatarroista voi hyödyntää myös sisälmykset. Näitä hyödyntäen tein valkoista ja hopeaa rakastavalle esteetikolle onnittelukortin. Olin toki myöhässä onnittelujeni kanssa, mutta ehkä tervehdys ilahduttaa vastaanottajaa siitä huolimatta.

Tästä tulikin mieleeni, että lapsuudenaikaisten kavereiden syntymäpäivät ovat tasan tarkkaan muistissa, mutta näiden aikuisena saatujen kavereiden päivät eivät pysy mielessä millään. Mikä ihme siinä on – ehkä sitä vain nykyisin luottaa, että sähköinen kalenteri muistuttaa kaikesta. Taas voitiin todeta, ettei muistuta 😦

Joulukortit valmiina

Punaista tunnelmaa

Olinpa ollut reipas. Tutkailin eilen askartelutarvikevalimoimaani, ja tuli mieleen tarkistaa montako joulukorttia värkkäilin viime vuonna joulun välipäivinä. Kortteja oli tullut tehtyä parisenkymmentä eli ihan riittävästi. Loput saavat kaupan kortin, kun eivät askartelujen päälle ymmärrä.

Joulu menee kuninkaallisissa merkeissä, joten lahjoihin on tullut tehtyä blingblingiä täynnä olevat tägit. Niitä ei voi vielä paljastaa, etteivät lahjottavat saa vihiä. Heillä kun on tapana pitää aina aste paremmaksi.

Harmaata tunnelmaa

Tässä pari tunnelmakuvaa tulevista. Kaikki kortit ovat luonnollisesti erilaisia, jottei tekijä vaan pääse helpolla.

Näillä mennään. Mukavaa viikkoa sinulle.

Hääpäiväkortti

Ystäväpariskunta vietti tällä viikolla hääpäivää, ja oheinen kortti lähti postitse heille. Pariskunta on todella rakastunut ja hempeä, joten sellainen kortinkin tuli olla. Sininen oli häiden väri, joten sitä piti kortistakin löytymän, edes vähän.
Samalla toivottelimme heille ihanaa lomamatkaa Lappiin, jossa he viettävät joka vuosi miltei koko kesäloman. Lapinhulluja siis.