Lux Helsinki

Lux Helsinkiä vietettiin jo tovi sitten (5.-9.1.). Kuvat olivat jääneet purkamatta. Ohessa muutamia otoksia tapahtumasta. Pakkanen paukkui niin kovaa, etten malttanut kuvailla videoita kovin pitkiä pätkiä.

Outi Pieski: Gorži

Tämä upea Tuomiokirkon kappelin seinästä valuva vesiputous toi mieleen Trevin Roomassa. Musiikkina oli upea joiku. Sen taianomainen tunnelma sopi hyvin jäätävään perjantai-iltaan.

 

Tarja Ervasti: Domus 360° – Neljä kotia

Tarja Ervasti: Domus 360° – Neljä kotia jäi meiltä vähän taka-alalle, kun torin alueella oli niin monta upeaa kohdetta.

 

Shader: Cube

Stora Enson pääkonttori oli saanut todella hienon valospektaakkelin. Se veti todella hyvin katsojia koko illan.

Teemu Lehmusruusun Maa jalkojen alla oli myös pysäyttävä installaatio. En harmillisesti huomannut napata siitä kuvaa.

Mahtava tapahtuma. Ensi vuonna taas.

 

Kuvat otettu One+3-kännykällä.

Soukanrannassa

Vietimme juhannuksen pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla. Aaton keli vaikutti mukavalle, joten lähdimme uittamaan poikia meren rantaan. Tavoitteenamme oli mennä Haukilahden koirarannalle, mutta koska kuski ei ajatellut minne ryhmittyi kehä II:lla, niin päädyimme Suomenojan suuntaan. Siipalle tuli mieleen Soukan ranta, jossa hän on käynyt monesti pilkillä. Sinne siis.

Meri-ilma tuoksui poikien nenään jo Soukankaarella, ja takaluukussa alkoi innokas liikehdintä. Olimme ajatelleet tekevämme ensin pienen kävelylenkin ja mennä vasta sitten uimaan. Väärä suunnitelma, ainakin poikien mielestä. Jätkät pistivät nelivedot päälle, joten olihan sitä päästävä uimaan. Veneiden laskupaikka on yleensä luvallinen paikka uittaa, joten siellä nuo vettä rakastavat könsikkäät sitten pulikoivat sielunsa kyllyydestä.

Uinnin jälkeen kiersimme venesataman, ja kävimme ihastelemassa venekerhon valmistautumista juhannukseen. Ihana ilma, joutsenia rannassa ja tyytyväiseksi uitetut koirat – oi, kun satamassa olisi ollut vielä kahvila avoinna.

Tänään nautimme muuten kollegani kanssa ensimmäisen terassilounaan Helsingin keskustassa. Tästä se hellekesä alkaa – vai alkaako?

VOI-luokan korkkaus

 

Sunnuntaina matkasimme koko perheen voimin Inkooseen. Sisun kanssa oli tavoittena hakea hyväksytty tulos VOI-luokasta ja koko perheen voimin pysähtyä kerrankin Inkoon keskustassa. Ajamme aina vauhdilla siitä ohi, ja siippa on mielestään viestinyt, että joskus voisi tuollakin käydä. No, parempi myöhään kuin ei ollenkaan. Harmi vain, että oli pyhäpäivä ja kaupat kiinni. Sataman Newportilta jäi monta euroa saamatta….

Kisajärjestäjät olivat ensikertalaisia rally-tokokisojen järjestämisessä, joten hieman aikataulu tökki. Pääsimme kuitenkin radalle kohtuullisen odottamisen jälkeen. Lupasin Sisulle, että pääsevät Eeron kanssa uimaan, mikäli saamme hyväksytyn tuloksen. Eniten minua jännitti käytösruutu. Se taisi kuitenkin mennä meiltä parhaiten. Näköjään ohjaan liikaa käsillä, joten se on tämän kesän kehityskohde.
Kisan saldona oli 81/100 eli uimareissu oli tiedossa.

Hitunen tuli lisää odottamista, kun lupauduin Sisun kanssa nollakoirakoksi MES-luokkaan. Kolmen minuutin odotus meni ihan hyvin, vaikkemme istuneetkaan toivotusti oikealla puolella. Saimme hyvää treeniä omia tulevia kisoja varten treenaamalla istumista edessä vaaditus 3 min. Radan teimme viimeisenä. Saldo 18/100 kertoo, ettemme todellakaan ole vielä valmiita mestariluokkaan. Sisu oli tosin jo niin väsynyt helteestä, että osa meni sen piikkiin  = PY eli puutteellinen yhteistyö. Ohjaaja sai yhden 3 pisteen ov:n ja muutamat liikkeet teimme väärin, kun emme ole niitä vielä kovinkaan paljon treenanneet. Hyvää harjoitusta tuo meille oli.

Sitten uimaan ja päälle lagottohepulit.
Huomasin kotimatkalla, että toisessa kisassa saimme 18 virhepistettä ja toisessa saimme 18 pistettä. Hauska yhteensattuma.

Ylhäällä otettu kuva on napsaistu lauantaina Siltamäen asukaspuistossa. Ihan mielettömän upea paikka. Kaikille tilaa olla ja harrastaa. Täysimittainen frisbeegolf-kenttä, kaksi koirapuistoa, vuolaasti virtaava Vantaanjoki sekä maaseutumainen maisema, joka varmasti rauhoittaa mielen. Ei uskoisi, että kehä III ja Tuusulanväylä ovat aivan nurkan takana.

Ihmishakua Santahaminassa

Saimme mahdollisuuden treenata ihmishakua Santahaminan Helsinkiradalla sunnuntaina. Olen käynyt tuolla muutama vuosi sitten Sisun kanssa tutustumassa, joten tiesin suunnilleen mitä odottaa. Ihana auringonpaiste, vaikkakin jäätävän kylmä keli odotti meitä tuolla upealla saarella heti aamutuimaan.

Aamuvuoroon oli ilmoittautunut lisäksemme kokeneet konkarit, joten saimme hyviä vinkkejä lajiin. Pojat olivat aivan ihmeissään, kun löysivät huoneiden sokkeloista tätejä. Niin, ja mikä parasta, tädit antoivat nameja ihan superpaljon.

Kävelimme ensin talon läpi, jotta pojat saivat tuntumaa ”labyrinttiin”. Sitten Sisu kehiin, ja ”kadonneiden” etsintään. Sisu tiesi mitä teki, ja tädit löytyivät nopsaan. Sitten oli henkilökunnan vuoro siirtyä maalimiehiksi ja piiloutua. Nopeasti nuo jo lajia osaavat koirat meidät merkkasivat ja saivat palkkansa. Lopuksi oli Eeron vuoro päästä etsintähommiin. Nuorta miestä taisi kiinnostaa enemmän nartut, joten heebo juoksenteli siellä edestakaisin. Kaikki kolme maalimiestä kyllä löytyivät, muttei sällillä oikein ollut aikaa jäädä syömään nameja. Seuraavalla kerralla Eerokin jo toivottavasti tajuaa mitä siellä talossa pitäisi tehdä.

Treenin jälkeen kävimme lenkillä Saharassa. Pojat nauttivat täysin siemauksin jäisellä aavikolla kirmailusta ja henkilökunta lämmittävästä auringonpaisteesta. Kolme tuntia ulkona ja jääkylmässä hallissa tekivät tehtävänsä. Koko poppoo vetäisi tunnin päiväunet kotiuduttamme. Nyt parannellaan jumiutuneita niskoja – olimme siipan kanssa molemmat jännittäneet kylmässä hartoita.

Aurinkoista maanantaita.

Elämää Korkeasaaressa

Vierailijavirta on hiljentynyt, mutta eläimet virkistyneet ilmojen viiletessä. Ohessa muutamia otoksia siipan alkuviikon visiitiltä eläinten saarelle.

jykevämmät lelut.

Siestan aika.

Elämästä nautiskelija.

Päivän hyvä työ tuli samalla tehtyä, sillä meillä oli 2 vapaalippua joiden viimeinen käyttöpäivä lähestyi uhkaavasti. Siippa antoi latvialaiselle opiskelijatytölle toisen lipun, joten lippu ei mennyt hukkaan, ja toiselle tuli hyvä mieli.

Rajasaaressa

Kävimme poikien kanssa lauantaina Rajasaaren koirapuistossa. Käynti oli Eerolle ensimmäinen, ja sälli otti reissusta kaiken irti. Sisulle paikka on tuttu, joten käynnistä ei nyt niin hirmuisesti viitsinyt riemastua. Koirapuistot eivät ole Sisulle enää must, mutta kyllähän tuo kikkura siellä viihtyy jos ihmiset viihdyttävät (lue antavat aina välillä motivointinamia).

Vahdinvaihto.

Jos tästä hyppäisi, niin miten korkealta tippuisi?

Eero löysi leikkikaverin heti puistoon saavuttua, ja välillä piti kiirettä, että ehdimme samalle puolelle saarta tarkistamaan tilannetta.

Ai mää vai?

Ihanat tuoksut.

Taukopaikka.

Vauhtia ja paljon vaarallisia tilanteita.

Kova tuuli saa korvan lerpattamaan.

Rajasaaressa on aivan upeita sään ja koirien muokkaamia tilataideteoksia.

Luonnon tilataideteos

Vuodenaikojen muovaamaa.

Kotimatkalla takapenkillä nukkui kaksi väsynyttä reissaajaa. Sisun mielestä on t.o.d.e.l.l.a. ärsyttävää, kun Eero tulee iholle, mutta kun on tarpeeksi väsynyt, ei jaksa ärsyyntyä.

Väsyneet ulkoilijat kotimatkalla

Tämän päälle illalla vähän tonnikala-hajujälkeä, ja pojat olivat aivan veto veks. Henkilökunta kiittää.

Vanhankaupunginlahdella

Aivan ihana auringon paiste yllätti meidät, joten sisähommat vaihtuivat ulkoiluun. Risusavotan jälkeen vuorossa oli vähän shoppailua ja lounas kauppakeskus Kaaren La Famiglia -ravintolassa. Hyvät pizzat ja ystävällinen palvelu. Sinne siis voisi mennä toistekin.

Iltapäivällä nappasimme koirat mukaan, ja ajoimme Vantaanjoen suulle Arabiaan. Siellä on kiva lenkkeillä koirien kanssa – tai olisi ollut jos eivät pojat olisi käyneet ylikierroksilla. Hirmuinen veto päällä nuo kaksi nelijalkaista touhottivat menemään. Eero ei meinannut päästä ohi yhdestäkään linnusta, ja Sisulla oli muuten vaan kiirus. No, reipas lenkki tuli tehtyä, ja nyt vieressäni sohvalla lojuu kaksi reporankaa.

Mikäli olet tulossa huomenna Messukeskukseen, piipahdahan tervehtimässä Eeroa ja minua. Eero esiintyy salissa 5 kehä 3:ssa joskus 1-2 välissä. Tervetuloa kannustamaan meitä.