Siikakausi on korkattu

Siippa intoili viime viikon puolella siikakauden alkamisesta. Kelit eivät pääsiäisenä oikein tahtoneet suosia kalastamista, ja osa ajasta meni edestakaisin reissailuun Turun suuntaan.

Vihdoin maanantaiaamuna suuntasimme Espooseen, siippa siikaongelle ja minä koirien kanssa kävelylle. Ilma oli mitä ihanin lenkkeilyyn, mutta kala ei syönyt. Muutaman tunnin onkimisen jälkeen suuntasimme kotiin, ja lähdin Eeron kanssa treeneihin.

Sen verran siipalla taisi jäädä hampaan koloon, että tänään oli päästävä uudelleen kalaan. Saldona kuulemma kaksi siikaa. Ei hullumpaa.

Ei hullummat uintimaisemat

Ihanan lämmintä vettä.

Emännän emännöidessä lukupiiritapaamista kävivät perheen miehen kymmenien muiden koiraihmisten tapaan Rajasaaressa uimassa. Isännän mukaan ei uimaan menoa juuri tarvinnut odotella, vaan Sisu juoksi suoraan portilta veteen ja pysyi siellä. Kuvassa fiilistellään välillä kahlausmoodissa. Vesi oli isomman miehen mukaan turhan kylmää uimiseen, joten vain toinen sai merivesikasteen. Ehkä me kaksijalkaisetkin uskaltaudumme lähiaikoina meriveteen.

Herrojen kotiuduttua oli ihan huippua kun paikalla oli kasa kaupalla rapsuttavia käsiä. Sisusta on ihan parasta kun kaikki huomaavat vain hänet. Keneen lie tullut 🙂

Jos oli Rajasaaressa lämmintä niin sitä oli myös Tyttökummulla. Lukupiirin aurinkoa rakastavat jäsenetkin valitsivat varjoisan paikan, ja pikkuhiljaa siirryimme lasitetulle terassille – tosin ikkunat olivat auki, mutta vältyimme auringonpistoksilta. Vieraiden lähdettyä nautin päivätirsat riippumatossa. Se on siis kesä.

Kikkurakarvat koolla jälleen

Mitä vaan namista, baby.

Pääkaupunkiseudun Lagotot treffasivat aurinkoisessa Sipoon koirametsässä tänään puolen päivän aikaan. Meitä oli koolla reipas joukko ihanasta kevätsäästä nauttivia ihmisiä, sekä noin 15 karvakuonoa. Lisäksemme koirametsään oli saapunut ainakin saman verran muiden rotujen edustajia omistajineen. Hyvin mahduttiin lenkkeilemään, ja kaikki koirat tulivat kivasti toimeen toistensa kanssa. Katso tapaamisaikataulu, ja liity seuraan. Koiran kanssa tai ilman.

Suurin osa joukosta valmiina lenkille. Osa eli koirat taisivat ottaa varaslähdön.

Pientä kirmailua puiden ympäri, jotta jaksaa taas kävellä sivistyneesti (tai ainakin sinne päin). Poikien piti tietysti myös merkata puut, ja vielä kerran kun kaveri oli jo käynyt merkillä…

Välillä pitää huilia, että jaksaa tallustella reitin loppuun asti.

Hulinaa lenkin jälkeen. Pienet koirat pörräilivät onnessaan keskenään, ja vähän isommat sujuvasti toisessa piirissä.

Voiko italomies muuta toivoa kuin saada kainaloon (no melkein ainakin) oma pikku blondi. Sisu ihastui joulukuun tapaamisessa Patiin, eikä tunteet olleet parissa kuukaudessa yhtään väljähtyneet.