Avainsana-arkisto: agility

Huono vuosi

Pojat

Pojat

Meidän perheelle on sattunut tänä vuonna enemmän huonoja juttuja kuin toivoa voisi. Alkuvuodesta oli kolari ja emännän outo sairaus. Loppukevät saatiin olla melko rauhassa, mitä nyt Sisulla oli vähän kremppaa, mutta niistä selvittiin fysioterapialla.

Loppukesästä Sisulta repesi kannus juuri ennen lagottojen erikoisnäyttelyä, ja syksyn saavuttua samaiselta kikkurakarvalta meni polvilumpio paikaltaan. Leikkaukseen päästään vasta lokakuussa, ja meidän piti jo käydä kertaalleen eläinlääkärissä nesteyttämässä ukkeli. Kaikki ihanat syksyksi varatut harrastukset jäävät nyt väliin. Onneksi meillä on pieni kikkura Eero kasvamassa, ja hänen kanssaan pääsen rallytokoilemaan.

Nyt vain toivon meille tylsää syksyä, että saadaan Sisu kuntoon eikä kenellekään meistä satu enää uusia onnettomuuksia. Ai niin, valoa tunnelin päässä; Eero on menossa ensimmäiseen näyttelyynsä lokakuun alussa. Nyt treenaillaan, jotta ukkeli tietää mitä on tekemässä ja mitä se romplaava tyyppi oikein aikoo.

Harrastusöverit

Innostuin kevään kynnyksellä ilmoittamaan Sisun kaikenmoisille kursseille ja, mikä hauskinta, olemme päässeet niille kaikille. Eilen alkoi ensimmäinen näistä kevät-kesän kursseista. Kävin ilman Sisua Keravan Agility Teamin agilityn alkeiskurssin tapaamisessa. Meitä oli tosi kiinnostava joukko koossa, ja uskon, että vauhtia ja vaarallisia tilanteita on luvassa.

Saimme roppakaupalla kotitehtäviä, joten loppuviikoksi riittää tekemistä. Tavoitteena on oppia koskettamaan takajaloilla kosketuspintaa, ja vaikeuttaa liikettä pikkuhiljaa. Mielenkiintoinen ja kokeilemisen arvoinen tapa opettaa kontaktiesteiden kontaktipintojen koskettamista. Olipa muuten hauskaa, että kontakteja kurssilla tulee opettamaan Sirpa, joka kisaa agilityssä lagoton kanssa.

Ensi viikolla jatkuu lagottojen haju- ja esinejälkikurssi, ja kohta on alkamassa Rally-toko sekä Toko. Tämän lisäksi on vielä vetämässä muutama treenipaikka. Mitenköhän tässä ehtii jotain itsekin, vai toteanko, kuten lagoton emäntä Satu, että harrastan Sisun kanssa harrastamista.

Osataan meillä relatakin.

Osataan meillä relatakin.

Agilityä

Saimme tänään ilouutisia. Viime viikon KAT:n agilityn pääsykokeet menivät paremmin kuin oletin, ja meille aukeni paikka KAT:n peruskurssilla. Ihanaa! Olemme etsineet jo reilun vuoden seuraa, jonka riveissä pääsisimme treenaamaan, ja kenties myös kilpailemaan.

Tässä kuussa alkaa myös Rally-Toko-treenit. Olemme hakeneet erääseen koiraseuraan ihan vain siksi, että pääsisimme treenaamaan Rally-Tokoa. Laji tuntuu Sisulle omimmalle, ja namille perso koira nauttii temppu ja palkka -toiminnoista.

Tässä tunnelmapala viikonlopulta Pohjois-Karjalassa. Sisu päätti lähteä seuraamaan isännän ajamaa moottorikelkkaa.

Ihanaa huhtikuuta.

Ihanan aurinkoinen viikonloppu

IMG_4877

Haluatko oksan baby?

Isäntä lähti viikonlopuksi Pohjois-Karjalaan, joten jäimme Sisun kanssa kaksin vahtimaan taloa. Toinen meistä otti homman tosissaan, ja keskittyi haukkumaan oikein urakalla – sen toisen mielestä jopa niin paljon että korviin sattui.

Perjantaina pääsimme kuin pääsimmekin agilitytreeneihin iltapäivän kolarisuman purkauduttua. Idän suunnasta tullessa ei Juvanmalmille ole kovin montaa ajoreittiä, ja siinä tärkeimmässä risteyksessä oli tosi paha kolari. Onneksi suma saatiin purettua juuri ennen kuin meidän piti lähteä kotoa. Hyvin meni treenit, vaikken oikein tuota serpentiiniä hiffaakaan. Sisu ei myöskään vielä irtoa kovin hyvin, joten aika lähekkäin mennään.
Saimme vahvistuksen syksyn treenipaikasta. Kiva juttu.

Lauantaina Sisu pääsi naapuriin peuhaamaan aamutuimaan. Hemmo viihtyi siellä melkein 2 tuntia. Toiveajattelin, ettei tarvitsisi lähteä pidemmälle lenkille, mutta mitä vielä, kamat päälle ja lenkille oli kikkurakarvan komento. Sitten olikin aika siirtyä sisätiloihin, ja Lagottoyhdistyksen vuosikokoukseen. Väkeä oli yllättävän vähän paikalla. Ymmärrän kyllä, että aurinkoinen sää verottaa väkeä, mutta olisi hyvä olla mukana päättämässä koiriimme ja harrastuksiimme liittyviä juttuja.

Minut valittiin mukaan hallitukseen, joten loppuvuotena pääsen syvemmälle yhdistyksemme toimintaan. Pohdin aika pitkään lähdenkö mukaan aktiivitoimintaan, ja näin siinä sitten kävi. Odotan hallitusyhteistyötä innolla. Mukavassa porukassa on kiva päästä vaikuttamaan.

Lauantai-iltana kävimme vielä koeistumassa Mian uuden sohvan. Oikein oli hyvä, ja Sisu olisi viihtynyt pidempäänkin, sillä emäntä tarjoili kuivamuonaa herralle kädestä. Mikäs sen mukavampaa!

Sunnuntai alkoi samoin kuin edellinen päivä eli Sisu nostettiin naapurin puolelle peuhaamaan. Sitten lähdimme Järvenpäähän hakemaan Sisulle pehmeän häkin. Eräs lagotonomistaja myi sitä Lagottoforumilla, ja nyt sitten vihdoin sain aikaseksi hankkia kikkurakarvalle ”pesän”. Sieltä kurvailimme Pitkäkosken koirapuistoon, jossa oli aivan ihania pikkukoiria paikalla. Isommalle puolelle emme uskaltautuneet, sillä siellä oli pinkkeihin vaatteisiin puettu faaraokoira, joka on todella päällekäyvä, ja jota Sisu pelkää. Koirapuiston pitää mielestäni olla kiva kokemus, joten emme mene isolle puolelle jos tuo nuttuiita on siellä.

Ihana ilma koko viikonlopun. Ei olisi tehnyt mieli olla sisällä ollenkaan. Vähän vielä auringon lämpöä kehiin, niin kevät pääsee käynnistymään kunnolla.

Draivia ja aurinkoa viikkoosi.

Agilityä privana

Saimme houkuteltua Annen ja Essin treenaamaan kanssamme Koirakoulu Kompassiin. Varasimme tunnin omaa aikaa. Kerrankin sai treenata ihan rauhassa. Sisu alkoi jo osoittaa väsymisen ja kyllästymisen merkkejä, mikä ei ole ollenkaan huono asia.

Teimme keinua useampaan otteeseen. Se vähän jänskättää, ja välillä Sisu hyppää sieltä kesken matkan pois. Se siis on ensimmäinen pelottava este agilityssä. Keppejä teimme apureiden kanssa, ja se sujuikin mitä mainioimmin kun emäntä muisti nakata palkkaa radalle. Pussia ei olla tehty aikoihin, joten sinne meno vähän arvelutti, mutta kun toisessa päässä on isäntä namien kanssa, niin mikäpä ettei.

Hyppääminen on kivaa, ja A-este on IHAN PARAS. Sitä voisi mennä ihan miten monta kertaa tahansa. Ja Sisu meni – myös ihan ilman lupaa…

Essi treenaili samanaikaisesti vähän hyppyjä ja toko-liikkeitä. Hienosti tuo nuori neiti osasi suunnistaa namikupille ohjeiden mukaisesti, hyppiä ja maata. Toko-treenit ovat uponneet hyvään maaperään.

IMG_4702
Nyt meillä oletaan lunkisti. Ihanaa sunnuntai-illan jatkoa. Minä jatkan hälytyslaitteiden softapäivitystä.

Perjantai-illan huumaa

Perjantaisin treenataan agilitya. Se on hyvä päätös yleensä aika rankalle työviikolle. Tällä viikolla extrahaasteita on tuonut kolarissa tulleet selkävaivat (minulle ei Sisulle). Onneksi sain niihin superpika-apua eilen. Ensi viikolla on sitten tiedossa fysioterapiaa jonkun muun piikkiin.

Otsis otti osumaa

Otsis otti osumaa

No siihen agilityyn; tänään meitä oli treenaamassa Sisun lisäksi vain spingerspanieli. Olipa kivaa kun oli kerrankin kunnolla aikaa käydä rataa läpi. Heiluvan hännän Miira on lisäksi loistava opettaja.

Meillä on lähinnä haasteena se, että ohjaaja ei osaa opastaa hyppijää. Miten voikaan olla niin vaikeaa tehdä valssauksia ja ymmärtää käännöksiä? Pitäisikö joku for dummies -kurssin minulle?

Haju- ja kuvioerottelua

Ilmoitimme karvakuonon Haju- ja kuvioerottelukurssille koirakoulu Kompassiin. Maanantaisiin siis opetellaan jatkossa erottelemaan erilaisia tuoksuja ja merkataan ne sovitulla tavalla. Eilinen luento oli vain ihmisille, ja opin kiitettävästi uutta. Tiina on hyvä ja innostunut kouluttaja, jotka selvästi tuntui muistavan Sisun agilityn A-kurssilta. No, eihän tuo meidän nuorukainen ihan ujoimmasta päästä ole, joten muistijälki saattaa jäädä…

Illalla treenasimme maton päälle menemistä. Viikko on aikaa opetella makailemaan RENTONA matolla. Mistä ihmeestä tuon rentouden löytää, kun toinen alkaa käymään kierroksilla heti kun kaarramme koirakoulun pihalle? Siellähän on aina jotain kivaa tiedossa.

Ohessa otos keväältä 2011, jolloin opettelimme istumaan ja antamaan tassua.