Merellä all day long

Tour de Costa Diademalla, päivä 5.

Aamulla keikutti sen verran, ettei hyttiin tilattu aamiainen maistunut. Kannoimme tarjottavat naapurihyttiin, ja lähdimme ravintolaan aamiaiselle. Iso laiva on sen verran vakaa, ettei ylhäällä juurikaan keinumista huomaa.

Päätin jatkaa kuntoilua, ja menin kannen juoksuradalle hölkkäämään ja sen jälkeen täpötäydelle kuntosalille. Salilta oli mielenkiintoista seurata kun lähestyimme Sardiniaa. Eipähän pysynyt maisemat samoina, kuten kotisalilla. Siippa kävi sillä aikaa heittämässä dartsia ja tutustumassa laivan kasinoon.

Tällä kertaa oli vuorossa merengue-tanssin opetusta. Hauskaa, hikistä ja helppoa. Iltapäivällä kävimme vielä katsomassa 4d-leffassa seikkailun dinopuistossa. Hauska kokemus ja 5 minuuttia riittää aivan mainiosti. Siitä kiirehdimme The voice of sea -osakilpailun nauhoituksiin. Voiton vei ihan ylivoimaisesti tanskalainen laulajatar – ansaitusti.

Pukeutumisteemana oli gala dress, joten laitoimme parasta päälle illalliselle. Jotkut olivat todellakin panostaneet tähän käymällä kampaajalla ja hoidoissa. Me tyydyimme omiin viritelmiin. Näkyipä porukkaa farkuissa ja neulepaidoissakin, eli ei se niin tarkkaa ole. Kapteenin kanssa olisi voinut otattaa kuvan, mutta emme jaksaneet lähteä jonottamaan. Hän piipahti illallisen yhteydessä ravintolassa, ja tervehdimme häntä vilkuttaen.

Vau, mitä veneitä!

Tour de Costa Diadema jatkuu. Matkapäivä 4 ja Palma de Mallorca.

Lähdimme siipan kanssa kaksin seikkailemaan Palma de Mallorcalla. Tällä kertaa ei tarvittu shuttlebussia, sillä Hop on Hop off kiersi sataman kautta. Ovella oli yllätykseksemme suomenkielinen lipunmyyjä. Teimme bussilla kierroksen, joka kulki aivan eri reittiä kuin mitä kartassa kerrottiin, ja jonka ”opastus” oli pääasiassa musiikkia. Huonoin sightseeing-kierros, mitä olen tähän mennessä tehnyt. Hyppäsimme keskustassa pois ja kävimme isommalla suomalaisporukalla kahvittelemassa. Sitten lähdimme siipan kanssa kaupoille teemana hankkia hänelle vähän jotain. No, se jotain oli loppujen lopuksi vaikka mitä; kengät, neule, takki, sukkia ja alusvaatteita. Itselleni löysin vyön, mekon ja housut.

Shoppailun päätteeksi istahdimme kaikessa rauhassa kahville ja ihailemaan aurinkoista Palmaa. Mietimme jaksammeko vielä tovin sightseeing-kierrosta, mutta totesimme sen olevan liikaa, joten lähdimme kävelemään laivalle.

Tunti siinä kävellessä vierähti, mutta tulipahan ihailtua upeita veneitä ja katsastettua myynnissä olevia asuntoja. Sellaisen olisi voinut ostaa vaikka upealla merinäköalalla ihan kohtuuhintaan.

Laivalla vähän tanssia, ruokailua pitkän kaavan mukaan ja hyvä show teatterissa. Yökerhoon asti emme vieläkään päässeet.

Aurinkoinen Barcelona

Barcelona näytti parhaat puolensa heti aamutuimaan. Lähdimme koko kööri shuttlebussilla Las Ramblasille kävelemään. Heti kättelyssä mukaan tarttui kassillinen tuliaiskoruja ja toinen miehistä ikuistettiin pilapiirtäjän toimesta. Sitten syöksyimme vaatekauppaan paitaostoksille ja loppusaldona hankittiin vielä anopille päheät nilkkurit. Ei tule samanlaisia kotiseudulla vastaan.

Herrat lähtivät laivalle elpymään jo aiemmin, mutta anopin kanssa otimme aurinkoisesta Barcelonasta ilon irti. Oli muuten aivan mahtava ruokatori siinä Ramblasin kupeessa. Ostimme piristävät jäämehut ja olisimme jääneet lounaalle, muttei mihinkään mahtunut. Piti siis tyytyä kinkkupatonkiin ja lähteä laivalle syömään.

Ruokalevon jälkeen oli aika liikkua, joten lähdin kannelle hölkkäämään ja tutustumaan laivan kuntosaliin. Oli mahtavaa ihailla aurinkoisia maisemia samalla kun rääkkäsi lihaksiaan.

Tämän päivän tanssikurssin teemana oli bachata. Harjoituksia oli kuvaamassa laivan tv-ryhmä. Tarjosimme taas katsojille naurut, kun meidän paritanssiosuutta pääsivät ihailemaan. Meitä itseämme ainakin nauratti, toivottavasti muitakin.

Illalla taas ylensyöntiä Fiorentinassa ja show teatterissa. Sitten elpymään, että jaksaa shoppailla etukäteen paljon mainostetussa Palmassa.

Marseillessa ilman saippuaa

Ensimmäisenä satamakohteenamme oli Marseille. Ostimme aamulla shuttlebus-liput kätevästi Costan interaktiivisista torneista ja keskustaan päästyämme hyppäsimme kaupunkijunaan. Sen kyydissä kiipesimme ylös Notre-Dame de la Garde -kirkolle. Sieltä oli aivan huikeat näköalat kaupunkiin.

Kaupunkiin palattuamme hengailimme siellä vielä tovin, kunnes hyppäsimme takaisin shuttlebussiin ja kävimme laivalla lounaalla. Iltapäivällä osallistuimme siipan kanssa tangotunnille. Hyvät opettajat ja simppeli koreografia – joten hauskaa oli. Siipalla myös hiki…

Edellisessä kirjoituksessa mainitsemani Fiorentino-ravintola oli jokailtainen illallispaikkamme. Meille tarjoili aivan ihana indonesialainen Adhi. Hänen apunaan toimi Boro, joka oli muistaakseni myös Indonesiasta. Näiden herrojen kanssa läppä lensi ja meillä oli oikeasti hauskaa – myös englantia osaamattomalla osalla seurueestamme.

Tarjoilijoiden lisäksi tutustuimme samaan aikaan laivaan saapuneeseen hongkongilaiseen perheeseen, joiden pöytä oli vieressämme. Heidän kanssaan oli mukava turista maailmanmenosta, kuluneen päivän ohjelmasta ja kuunnella risteilyistä, joita he olivat tehneet.

Illallisen jälkeen 3. kerroksen teatterissa oli tarjolla hyvä akrobatiashow. Vau, mitä taitajia! Myöhemmin kurkkasin puhelimeen, ja kappas, roamingmaksu oli kohdillaan merellä. Soitto Suomeen 6.55€/min ja vastaaminen 7€/min ja sokerina pohjalla datasiirto 20€/Mt! Ei pahemmin tullut soitettua.

Matkamme jatkui kohti Barcelonaa.

Tour Välimeri Costa Diademalla

En edes oikein muista, mistä lähti idea All Inclusive -risteilystä, mutta syyskuussa taisimme tehdä päätöksen, että lähdemme läntiselle Välimerelle risteilemään. Mukaan lähtivät anoppi ja miehensä. Risteily varattiin Loistoristeilyltä, ja heiltä saimme ennen matkaa hyvät ohjeet. Lisäbonuksena sain Matka2016-tapahtumassa heidän ständiltään loistavat vinkit shoppailuun – kiitos Sofia.

Vihdoin viikon 7 lopussa koitti päivä, jolloin Pohjois-Karjalan väki saapui meille ja koirat vietiin hoitopaikkoihinsa. Illalla siippa malttoi vihdoin pakata ja me muut valmistauduimme aikaiseen nousuun.

Helsinki-Vantaalle oli avattu kätevä itsepalvelu baggage drop ja yläkerran turvatarkastus oli aivan tyhjä. Pääsimmekin noista normaalisti jumittavista kohdista läpi ihan ”heittämällä”

Lento meni mukavasti, ja Costan henkilökunta oli meitä vastassa aulassa. Saimme selkeät ohjeet edetä bussiin. Bussimatka kulki Malpensasta 40 tunnelin läpi Savonaan, jossa pääsimme melko nopeasti siirtymään laivaan suomalaisen oppaamme Susannan johdolla.

Hytti oli juuri sellainen, mitä olimme netin kuvista havainneet. Pääsimme heti tosi toimiin, sillä tunti ”laivautumisemme” jälkeen oli pelastusharjoitus. Ymmärrän hyvin, että monen tuhannen ihmisen on pakko osallistua kyseiseen tapahtumaan, sillä muutoin on haverin sattuessa luvassa hallitsematon kaaos. Koin, että laivan henkilökunta osaa hommansa – no, tosin haukotteleva Costan henkilökunnan edustaja lavalla ei ole parasta mainosta…

Tämän jälkeen oli aika siirtyä nauttimaan matkan ensimmäinen Aperol Spritz ja valmistautua casual-illalliselle. Illallispöytämme oli Fiorentino-ravintolassa noin 300 metrin päässä hytistämme. Laivalla tulikin käveltyä ihan kiitettävästi. Olimme niin väsyneitä matkustamisesta, ettemme jaksaneet jäädä katsomaan illan showta, vaan menimme pikaisen tanssiravintolassa pyörähdyksen jälkeen suoraan hyttiin.

Yöllä oli vähän merenkäyntiä, jota jäin kuuntelemaan. Laivan ennusteen mukaan meri oli Rough – myrskyä kyllä, mutta sain sentään muutaman tunnin nukuttua. Matka jatkui kohti Marseillea, josta seuraavassa kirjoituksessa.

Riga on my mind

Loppuviikon työmatka suuntautui Riikaan. Olen käynyt siellä kolme kertaa aiemminkin, ja aina vain sieltä löytyy jotain uutta ja mielenkiintoista. Tällä kertaa matka oli todella työpainotteinen, eikä shoppailuun ja hoppailuun jäänyt paljoakaan aikaa.

Perjantaina meillä oli koko päivä mielenkiintoisia luentoja, mutta puristimme kollegani kanssa yhteen väliin 15 minuutin shoppailureissun; 3 kauppaa, 3 mekkoa sovitettavana ja yksi niistä tarttui matkaan. Ei paha. Asiaosuuden juonsi upea uusi tuttavuus, Aksel Kolstad. Hauskoja tarinoita, heittäytymistä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Tilaisuuden jälkeen matkasimme busseilla Lidoon illalliselle. Hyvä bändi ja paikallinen ruoka + juoma olivat toimiva kombo. Keskustaan paluumme jälkeen minglailimme hotellimme Skyline-baarissa miltei pilkkuun asti.

Lauantaina ohjelma jatkui yhtä tiivinä kuin perjantainakin. Aamulla saimme nauttia Ruotsin vuoden puhujapalkinnon voittaneen Stefan Hyttforsin näkemyksiä miten saada kasvua aikaiseksi. Lisäksi Ylvis-veljekset nostattivat tunnelmaa. Meille suomalaisille Ylvikset olivat vieraampia, mutta norjalaiset ja ruotsalaiset kollegat villiintyivät totaalisesti hemmojen esityksistä. Iltasella laitoimme parasta päälle, ja saimme nauttia hyvää ruokaa ja juomaa sekä hauskan Ylvis-shown, Latvian Euroviisuedustaja-duon esityksen sekä tanssia vaivaiset 5 tuntia mahtavan bilebändin tahdittamana. Miten sitä voikaan muistaa kaiken maailman hittejä 80- ja 90-luvulta. Viisi tuntia ei tainnut riittää, sillä menimme vielä hetkeksi tamppaamaan (miespuolisen kollegani hauska termi tanssimiselle) paikallisten suosimaan yökerhoon. Yhtään tuttua biisiä en kuullut, mutta hyvin sujui silti tamppaus.

Sunnuntaina teimme 1,5 tunnin kiertokävelyn vanhassa kaupungissa. Oppaamme, ylemmässä kuvassa keskellä, kertoi mieleenpainuvia tarinoita vanhasta Riiasta ja miten Suomi liittyy Riian historiaan. Vuosiluvut unohtuivat, mutta tarinat eivät. Storytellingiä parhaimmillaan. Sunnuntai-iltana palasimme kotimaan kamaralle rätti-poikki-puhkisina. Olipa upea reissu.

Kuvat otettu Samsung Galagy Tab III:lla.

Hauskaa vappua

Kevät on suosikkivuodenaikani siksi, että joka päivä maasta nousee uusia kukkijoita. Tykkään kyllä älyttömästi syksystäkin, kun luonto tarjoilee ihania sävyjä…

Takapihan valkovuokkoja.

Etupihan pikkutalvioita ja esikkoja.

Hyasintit kukkivat jo Virossa.

Kevät on kasvun aikaa, ja kukintakausi on Virossa kuukauden verran Suomea edellä.

Pikakierros Länsi-Virossa

Teimme työkaverini kanssa pikaisen Tour de Estonian.

Lounaalla Haapsalussa:
Soffassa oli mitä maukkain lounas.

Virtsussa – vain läpiajo lauttaan:

Tuulivoimaloita piisaa.

Upea tie Muhun ja Kuressaaren välillä.

Kulkupeli.

Kuressaaressa

Pärnu

 

Keli oli siis mitä mainioin automatkailuun. Biitsi ammotti tyhjyyttään, mutta täyttyy paikallisten mukaan viikonloppuisin paikallisilla.
Aurinkolasit silmille ja menoksi.

Keväinen Savonlinna

Olin pari päivää sumplimassa tulevaa kesää Savonlinnassa. Upea aurinkoinen keli edesauttoi kivasti fiilistelyä. Järjestelyt ovat jo miltei kunnossa, ja minua aina jaksaa ilahduttaa ”kyllä onnistuu” -meininki. Tässä viime päivinä on törmännyt pääkaupunkiseudulla vähän toisentyyppiseen lähetymistapaan – valitettavasti.

Yllätyslahjana sain Hannu Luostariselta upean Muuttuva Savonlinna -kirjan, joka kertoo kuvin ja tarinoin miten Savonlinna on muuttunut vuosien varrella. Siitä on hauska lukea miten ohikulkutietä vastustettiin pitkään ja hartaasti, ja miten upeasti tie nyt valmistuttuaan sujahtaa luontevasti maisemaan.

Workshoppaamassa

Työjuttuja ei juurikaan ole tullut tänne blogiin kirjoiteltua, mutta ehkäpä tämän reissun innovatiivinen keskustelu motivoi päivittämään ajatuksia myös tälle foorumille.

Viimeaikaiset vähäiset työmatkat ovat suuntautuneet Müncheniin, jossa työstämme yhtä projektia. Osa tapaamisista on ollut puolipakkopullaa, mutta tällä kertaa osallistujat ovat todella aktiivisia ja kiinnostuneita tästä projektista. Kiinnostus johtunee osin siitä, että vihdoin alkaa olla jotain konkreettista, jota työstää ja kommentoida.

Eilen innostuimme diskuteeraamaan niin innokkaasti, että pimeys ehti jo laskeutua, ja piti oikein motivoida itseään, että jaksoin lähteä kävelylle. Kävelinkin sitten niin innokkaasti Schwabingin toiseen päähän, että kaikki lähikaupat olivat jo kiinni ja iltapalaa piti hakea lähibensikseltä. Päivän turinointi vei mehut, joten ajatus illallisesta ravintolassa ei houkutellut.

Oli muuten aikamoinen hyppäys lähteä Suomen -8 asteisesta lumisesta talvesta Münchenin aurinkoiseen +16 kevätpäivään. Tänään on ”onneksi” pilvisempää, joten täällä tornitalossa on miellyttävää turista.

Tauko päättyy, joten draivia päivääsi.

Kuva molon.de